takaisin

- Korurihmakala Trichopsis pumila, Pygmy gourami, Dwarf Croaking Gourami, 4 cm, pidetään pareittain tai haaremissa (koiras + useampia naaraita), pH 6-7 (hapan parempi), pehmeä vesi, lämpötila 25-28°C. Akvaarion minimikoko pienelle haaremille vähintään 40 litraa, 60 litraa paljon parempi. Kaikkiruokainen, tarvitsee myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - sopii parhaiten lajiakvaarioon pienikokoisuutensa ja herkkyytensä tähden - osaa pitää "meteliä" serkkunsa murisijarihmakalan tavoin - tarvitsee runsaskasvisen akvaarion viihtyäkseen - Sävyisä ja hyvin pienikokoinen korurihmakala on hiukan vaikean kalan maineessa. Laji ei pidä suurista vesiarvojen vaihteluista ja voidakseen hyvin sen on saatava muutakin kuin hiutalesapuskaa. Kirkkaassa valossa ja vähäkasvisessa ympäristössä se voi olla sangen arka, mutta kun allas täytetään reheväkasvuisilla rehuilla ja pintakasvillisuus hämärtää näkymät, korurihma suorastaan puhkeaa eloon. Viihtyessään varsin uteliaskin kala eikä sen hohtaville sinisille silmille löydy haastajaa :) Nauttii turveuutteen lisästä ja olemattomasta veden virtauksesta. - Korutetra Hyphessobrycon bentosi, Ornate tetra(?), 4-5cm, parvikala, pH 6.0-7.5, pehmeästä kovahkoon veteen, lämpötila 24-28°C. Sopiva asumus parvelliselle korutetroja on esim. 140 litrainen tankki. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - lajinmääritys hiukan epäselvä, mutta ainakin ruusutetra eritellään korutetrasta - sävyisä ja rauhallinen, saattaa kuitenkin näykkiä pitkäeväisiä kaloja - muodostaa löyhiä pikkureviirejä - Pohjan tuntumassa viihtyvä pienikokoinen tetra, jonka koiraspuoliset yksilöt kisaavat evät levitettyinä, mutta eivät yleensä kuitenkaan vahingoita toisiaan. Viihtyy altaassa, jonka kasvillisuus on sijoitettu altaan takaosaan sekä sivuille. Karaistuneena ja sitkeänhenkisenä sopii myös aloittelijan tankkia koristamaan. - Kulmatetra Thayeria boehlkei, Blackline penguinfish, n. 6 cm, parvikala, pH 6.0-7.5, mieluusti pehmeää, pehmeähköä vettä, lämpötila 22-28°C. Parven kulmatetroja voi sijoittaa vaikkapa 200 litraiseen altaaseen. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - parvisidonnaisempi kuin monet muut tetrat - viihtyy paremmin isommalla porukalla - serkku T. obliqua (= pingviinitetra, tummakulmatetra) kasvaa hiukan suuremmaksi - Viihtyessään nämä kalaset saattavat parveilla etulasin tuntumassa lähes jatkuvasti, ruuan perässä lähinnä, mutta minkäs teet. ;) Hassun uintiasentonsa vuoksi hiukan poikkeava, mutta muuten kulmiksen hoito on jokseenkin samanlaista kuin muiden ns. perustetrojen. Hiukan herkkä veden epäpuhtaudelle, joten vesi kannattaa (ja tietysti pitääkin) pitää kunnossa. Saattaa arkailla pienellä porukalla ja vähäkasvisessa akvaariossa, joten lajitovereita saa olla paljon eikä rehujenkaan kanssa kannata pihistellä. Mielestäni oikein vekkuli tapaus ja mukavan näyttäväkin isona parvena. - Kultakala Carassius auratus, Goldfish, kasvaa jopa 30cm pitkäksi, tykkää asustella parvessa, pH neutraali ja siitä yli, vesi mieluiten kovahkoa-kovaa, lämpötila 10-23°C. Sopiva kultsu-allas on n. 500 litrainen, mutta isompi pytty aina parempi valinta. Kaikkiruokainen. Muistettava viheruuan lisä. - ei sovi vastoin yleistä harhaluuloa ns. kultakalamaljaan kokonsa tähden. - jalostetummat muodot tarvitsevat lämpimämpää vettä - repivät ja syövät kasveja, joten vain vahvatekoiset kasvit voivat menestyä, ja joskus eivät edes nekään - Varmasti jokaisen tietämä akvaariokala, joka on oikeastaan enemmänkin lammikoihin tarkoitettu kuin akvaarioihin, sillä vaatii viileämpää vettä kuin trooppisessa akvaariossa on tarjolla ja tarvitsee myös runsaasti tilaa jo kokonsa sekä sotkemisensa vuoksi. Jalostetut, mm. huntupyrstöt, eivät kestä kuitenkaan kovin vilpoista vettä ja ovat herkkiä sairastumaan, joten niitä ei voi suositella ulkoaltaisiin (poikkeuksia tietysti löytyy). Kultakalan tapaus jalostuksen pyörissä on surullinen tarina ja olisi vähintään suotavaa, ettei kukaan harrastustaan vakavasti ottava sponsoroisi näihin hirviömäisiksi jalostettuihin muotoihin kuten leijonanpää tai kuplasilmä. Kultakala on tarkoitettu pidettäväksi lajialtaassa, paitsi koristekarpit sopivat tavallisten kultisten seuraan ihan mainiosti. - Kuparimonninen Corydoras aeneus, Bronze corydoras, n. 7 cm, parvikala, pH 6.0-7.5, pehmeästä melko kovaankin veteen, lämpötilalla ei niin merkitystä (21-28 asteinen vesi kelpaa, planetcatfish suosittelee lämpötilaa pidettävän 24 asteen tuntumassa). 6-päisen kuparisten parven voi sijoittaa vaikkapa 120 litraiseen pyttyyn. Syö lähinnä pohjaruokia. - todella kestävä ja sopiva kala aloittelijan valikoimiin - voi kutea ilman erityisvalmisteluita - tunnetaan myös ainakin muodot musta, kultainen, Perun oranssi, Perun kultainen ja Perun vihreä - Eräs vanha kuparimonniseni risteytyi täplämonnisen kanssa, josta tuloksena oli hassun näköisiä sekavan värisiä poikasia. Tämä otus ei nirsoile ruuan eikä vesiarvojen kanssa ja on vähintäänkin yhtä ahkera kuin täplämonninen. Myös kuparimonnisen albiinojalostusmuotoa näkyy kaupoissa. Todellinen perusmonninen. - Kuparitetra Hasemania nana, Silvertip tetra, Silver-tipped tetra, 3-4,5cm, parvikala, pH 6.0-7.0, pehmeä vesi, lämpötila 22-28°C. Parvi kupareja sopii esim. 100 litraiseen tankkiin. Kaikkiruokainen. - parhaimmillaan hämärässä akvaariossa - turveuutteen lisäys hyväksi - pienikokoinen, mutta kisailee paljon, joten tilaa saa olla reilusti - Vaatimattoman värinen kuparitetra pääsee oikeuksiinsa hämärässä altaassa ja suorastaan syttyy kauniin kuparinhohteiseksi. Kisailevan luonteensa takia ei ole parasta mahdollista seuraa rauhasta pitäville kaloille. Varsin sopiva aloittelijalle, sillä ei nirsoile vesiarvojen tai ruuan kanssa. Saattavat kutea ilman esivalmisteluja seura-altaassa, jos ruokinta on mallillaan ja vesi hiukan happaman puoleista. Ei mikään suursuosikki harrastajien altaassa, syy varmaankin "köyhän" ulkokuoren, mutta vilkkaista pienistä parvikaloista pitävälle aina lottovoitto :) - Kääpiörihmakala Colisa lalia, Dwarf Gourami, n. 7 cm (jotkut jäävät päälle viiteen, toiset venyvät jopa yhdeksään senttimetriin), voidaan pitää yksittäin, sopuisat kalat onnistuvat myös pareittain, isompiin pyttyihin sopii haaremalli (koiras + enemmän naaraita), pH 6.0-7.5 (hapan paras), pehmeä vesi, lämpötila 25-28°C (lämpimämpi parempi). Akvaarion minimikoko yhdelle kalalle väh. 60 litraa ja pariskunnalle (luonteesta riippuen) 80-120 litraa (joskus ei 120 litraakaan riitä, mutta toisen naaraan tuominen pyttyyn helpottaa tilannetta). Haaremia jos lähtee alusta asti suunnittelemaan, niin esim. 140 litrainen allas ei ole yhtään pöllömpi valinta. Kaikkiruokainen, myös viherruokaa. - koiras käsittelee naaraita rajusti, kosinta on rajua, samoin myös kutukäytös - ei siedä kovaa virtausta - tarvitsee tiheää kasvillisuutta, myös pintakasveja - Kaunis ja vaativahko kääpiörihmakala on oiva valinta tiheäkasvisiin akvaarioihin, joiden vedenvaihdot pidetään kunnossa ja akvaario sijaitsee rauhaisalla paikalla. Kääpiörihmasta on jalostettu uskomattoman värikylläisiä muotoja, jotka ovat erityisen herkkiä kaikille vesiarvojen vaihteluille eikä näitä kaloja voi suositella "sunnuntai-akvaristeille". - Lehtikala Pterophyllum scalare, the Angelfish, yli 15 cm, mutta alle 30 cm, nuoret kalat viihtyvät parvessa, muutoin pidettävä pareittain, pH 6.0 - päälle seitsemän, vesi pehmeähköä, lämpötila 24-28°C. Akvaarion olisi suotavaa olla vähintään 300 litrainen, mutta sopuisat parit menevät hitusen pienemmissäkin. Kaikkiruokainen, tarvitsee myös vihersapuskaa. - nuorten kalojen pitäisi voida valita oma kumppaninsa, jonka jälkeen parvi supistetaan muodostuneisiin pariskuntiin tilan mukaan - useita värimuunnoksia saatavana - rihmat saattavat syöpyä (jopa kokonaan) huonossa vedessä - Johtuen kalan pitkistä evistä altaan tulisi olla korkea eli vähintään 50 cm. Evät vaativat myös omanlaiset allaskumppanit, sillä liehuvat ’raajat’ houkuttavat monia kaloja näykintään. Erityisesti sellaiset kalat kuin serpatetra, pikkutetra ja tiikeribarbi ovat ehdottoman kiellettyjä tovereita. Lehtikaloja ostettaessa pitää olla tarkkana, että saa vain terveitä yksilöitä, mutta johtuen esim. sisäloisten näkymättömyydestä karanteeraus on ehdottoman suositeltavaa. Lehtikalojen seuran tulee olla myös tarpeeksi suurikokoista, sillä esim. pienet tetrat menevät kyllä ruokalistalle. - Leväbarbi Crossocheilus siamensis, Siamese Algae Eater, n. 15-17 cm (jää yleensä tilanpuutteen takia pienemmäksi), parvikala (väh. 4 kalaa per "lauma"), pH 6.5-8.0, kovuus alle 20, lämpötila 24-26°C. Vilkkaana torpedona vaatii altaaltaan pituutta: 150-160 cm on riittävä parvelle. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Viheruuan osuus kuitenkin tärkein. - tullut kuuluisaksi punalevien syönnistä - menee helposti sekaisin kahden samankaltaisen lajin, kuonobarbin sekä juovaimubarbin, kanssa - ei lisäänny akvaariossa (kuin sattumalta) - Tämä vihertävä puikula on levänjyrsintäpuuhassaan kovin tunnollinen ja ahkera, mutta saattaa laiskistua vanhempana. Ei tunnu vaurioittavan edes hentoisimpia kasveja. Kasvaa yllättävän isoksi vonkaleeksi ja on sangen vauhdikas luonne, joten parvelle tulisi olla tarpeeksi tilaa remuta. Yksinäiset levikset voivat joskus terrorisoida muita kaloja tai pariskunta sotia keskenään. Ruoka-aikoina leijaa kolibrimaisesti paikoillaan ja imee hiutaleita hassun näköisesti kitusiinsa :) Todella miellyttävä tyyppi, oikea symppis. - Lippukirjoahven Laetacara curviceps, Flag acara, n. 8 cm, parikala, hyvä pH 6.0-7.0, vesi pehmeää, lämpötila 22-26°C. Akvaarion minimikoko pariskunnalle yli 100 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Muistettava vihersapuskan lisä! - hyvin paljon samannäköinen ruostekirjoahvenen (Laetacara dorsigerus tai -gera) kanssa ja meneekin kaupoissa sekaisin yhtenään - lisääntyy yleensä seura-akvaarion tiimellyksessäkin - useimmiten sävyisä altaan muita asukkeja kohtaan, vaikka kutuaikoina (+ poikasten aikaan) voikin olla hiukan ärtyisä - Pienikokoinen lippukirjoahven kuuluu ehdottomasti ahvenharrastusta aloittavien hankintoihin. Tyylikäs väritys, ongelmattomuus ruokinnassa sekä kudetuksen helppous tekevät tästä kaverista nautinnollisen persoonan. Liput eivät myöskään popsi pieniä allastovereita, joten neontetrat ovat sopivia asukkeja lipputankkiin. Myös rehujen tuhoaminen on tälle lajille sangen vierasta puuhaa, mutta kannattaa varmuuden vuoksi antaa kasvipitoista ravintoa, sillä sitä tämä fisu tuntuu tarvitsevan. Mutkaton affen, oikein kokeiltava :) - Loistobarbi Puntius conchonius, Rosy barb, jopa 14 cm, viihtyy hyvin parvessa, pH 6.5-7.5, menestyy myös kovahkossa vedessä, lämpötila 18-24°C. Loistariparvelle saa oivan kodin esim. 300 litraisesta altaasta. Kaikkiruokainen, tarvitsee myös viherruokaa. - helppohoitoinen ja kestävä kala, sopii hyvin aloittelijan altaaseen - kehitetty myös huntueväinen muunnos, jonka liikkuminen kömpelömpää - vaatii tilaa kuten keltabarbikin - Näyttää parhaimmalta tummataustaisessa ja -pohjaisessa akvaariossa, jossa on runsaasti uimatilaa. Viihtyy paremmin viileämmässä vedessä ja tarvitsee pitkähköä allasta kuten keltabarbitkin. Helppo kudettaa, sopivissa oloissa naaraat pullistuvat helposti mädistä ja kalat saattavat kutea omia aikojaan. Koiraiden kutuasu on loistavanpunainen, naaraat paljon vaatimattomampia. Vilkkaana otuksena ei sovi arkojen eikä rauhallisten lajien kanssa samaan tankkiin. Saattaa myös näykkiä esim. pitkiä, huntuisia eviä. - Lyhtytetra Hemigrammus ocellifer, Head-and-taillight tetra, Beacon Tetra, Beacon Fish, 4-5cm, parvikala, pH 6.0-7.5, pehmeäkö vesi paras, lämpötila 24-28°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle yli 70 litraa. Kaikkiruokainen. - erittäin sävyisä tetra, joka parhaimmillaan isossa parvessa - saattaa kutea ilman erityisvalmisteluita - oli ennen varsin suosittu, nykyään ei kovinkaan usein kauppojen valikoimissa - Parhaimmillaan hämärässä akvaariossa ja tummalla pohjalla, jolloin kalan tyylikäs väritys tulee erinomaisesti esille. Ei pidä kovasta virtauksesta, joten sopii hyvin vaikkapa lehtikalan kaveriksi. Kärsii timanttitetran kanssa samasta ongelmasta, eli kaupassa hyvin värittömät kalat eivät saa suurta kiinnostusta aikaiseksi, vaikka myöskin tämä kala sen ansaitsisi karaistuneisuutensa tähden. Menee välillä sekaisin loistotetran kanssa. - Maatiaispartamonni Ancistrus sp, n. 15 cm (isompiakin tavattu), pienemmässä altaassa yksin, jonkin verran isommassa voi pitää pariskuntaa (poikastulva odotettavissa) tai samaa sukupuolta, isoihin pyttyihin käy useampi yksilö, pH 6.5-8.0, lämpötila 22-28°C. Akvaarion minimikoko yhdelle yksilölle n. 100 litraa. Kaikkiruokainen, mutta viherruoka tärkein. - tehokas leväpoliisi - koiraat saattavat nahistella pienessä altaassa pahastikin - lisääntyy varsin helposti - Hyödyllinen "rumilus", joita on ollut altaissani harrastuksen alkumetreistä lähtien. Kovin tunnollisia ahertajia ovat työssään, mutta saattavat vanhemmiten vähän laiskistua, varsinkin jos pidetään hyvällä ruualla ;) Syövät ihan kaikkea, mutta eniten taitaa maistua tavalliset vihertabut, jotka imetään kokonaisina suuhun ja sitten häivytään jonnekin piiloon imuttelemaan, ettei kukaan muu vain saa mitään ;) Omien partisten suurinta herkkua on kuitenkin - yllätys, yllätys - paprika, joka rouskutetaan nassuun alta aikayksikön. Nämä epelit muljauttelevat monnisten tavoin silmiään ja välillä nostelevat eviään tanaan kuin näyttääkseen, että altaan kuninkuudesta ei pitäisi olla nokankoputtamista ;) - Marmoritapparakala Carnegiella strigata, Marbled hatchetfish, n. 4 cm, parvikala, pH 5.5-7.5, pehmeästä kovahkoon veteen, lämpötila 24-28°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle 100 litraa, mieluiten isompikin. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - kova hyppimään, joten kansilaseja tarvitaan - erittäin sävyisä, erinomainen seura-altaan asukki - melko yleisesti saatavilla verrattuna muihin tapparakaloihin - Sangen kiinnostava pinnassa köllöttelijä, jonka ruumiinmuoto on nimennyt kantajansa :) Hajaantuu isolle alueelle pinnan tuntumassa, joten pinta-alaa on oltava, ja näin ollen laji ei sovi kovin pieniin akvaarioihin, vaikka itse kala onkin pienikokoinen. Mielestäni tämä otus esittelee itsessään yhtä kalamaailman tyylikkäintä väritystä :) - Miljoonakala Poecilia reticulata, Guppy, 3-5cm, parvikala, pH 7.0-8.5, kovahko tai kova vesi, lämpötila 18-28°C (luonnonmuoto viihtyy huoneenlämmössä, herkiksi jalostetuille kelpaa yleensä vain hyvin lämmin vesi). Akvaarion minimikoko pienelle parvelle (jossa yhtä koirasta kohti kolme naarasta) 40 litraa, mieluiten isompikin. Kaikkiruokainen, myös viherruoka. - lisääntyy kuin sopuli ;) - ei saa sekoittaa samaan altaaseen lajien kanssa, jotka vaativat pehmeää vettä - jalostuksen myötä tullut herkemmäksi - Aasiasta tuotetut muodot kasvatettu valitettavan usein suolavedessä - Haa, ensimmäinen akvaariokalani ja täten varsin legendaarinen otus minulle. Komea, upea, näyttävä, loistelias, värikäs, kuin koru jne jne tätä hehkutusta voisi jatkaa varmaan puoli elämää ;) Lajin kestävyys tuntuu kuitenkin olevan nykyään vähän mitä sattuu, mutta jostain ihmeen syystä olen itse välttynyt pahoinvoivilta kaloilta; ongelmallisia tapauksia ei ole tullut vastaan kuin aivan harrastukseni alkuaikoina joten onnekkaasti on käynyt. Muistelen kaiholla ekojen vuosien mustia millisnaaraita, jollaisia ei enää kovinkaan useassa kaupassa ole tarjolla. - Musta-aavetetra Hyphessobrycon megalopterus, Black Phantom Tetra, n. 4 cm, parvikala, pH 6-7, vesi pehmeää, lämpötila 22-28°C (24-25 astetta ihanteellinen). Akvaarion minimikoko pienelle parvelle mieluiten yli 80 litraa, 100 litraa sopiva. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms - reviirit vaativat tilaa, joten ei kovin pieneen akvaarioon - sävyisä muita kaloja kohtaan - sopii sekaparveen puna-aavetetran kanssa - Muodostaa minireviirejä, joita koiraat vartioivat hanakasti, mutta eivät hengenvaarallisesti. Koiras värikäämpi ja evät pidemmät, naaraat vaatimattomamman näköisiä. Voidaan yhdistää samaan parveen puna-aavetetrojen kanssa, joiden hoito samanlaista kuin musta-aavetetran. Voidaan kasvattaa myös kovahkossa vedessä, mutta pitää ilmeisemmin enemmän pehmeästä. Varteenotettava vaihtoehto tavallisille parvikaloille juuri reviirikäyttäytymisen vuoksi :) - Mustaneontetra Hyphessobrycon herbertaxelrodi, Black neon tetra, 4cm, parvikala, pH 5.5-7.5, vesi pehmeää, lämpötila 23-28°C. Akvaarion minimikoko parvelle mieluiten yli 60 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms - vaatimaton ja kestävä - sävyisä muita kaloja kohtaan - tyylikäs suurissa parvissa - Kaunis mustanhohtoinen tetralaji, jonka epänirsoilu vesiarvoja sekä ruokaa kohtaan tekevät siitä erinomaisen hoidokin myös aloittelevan akvaristin altaaseen. Selkeästi neontetran varjoon jäänyt, mutta ainakin lähiaikoina ollut kalakaupoissa ihan kiitettävästi saatavilla. Saattaa lisääntyä seura-altaassa ilman esivalmisteluja. Saattaa olla kaupastatuonnin jälkeen päivän, muutaman haalea väritykseltään, mutta "syttyy" kyllä kotiuduttuaan. Sopii erinomaisesti tummapohjaisiin altaisiin, joissa mustaneonin värit suorastaan hehkuvat. Oikein pätevä pikkufisu, joka vetää vertoja neonille serkulleen. - Mustatetra Gymnocorymbus ternetzi, Blackskirt Tetra, Black Tetra, Black Widow, 6cm, parvikala, pH 6-8, vesi pehmeää, mutta menee kovemmassakin, lämpötila (20-)22-26°C. Akvaarion minimikoko parvelle mieluiten yli 140 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Muistettava myös vihersapuskan lisä. - nyppijänä kunnostautunut, joten ei sellaisten kalojen seuraan, joilla on liehuvat evät, rihmoja tms. - suht vilkkaana ja kisailevana tarvitsee samankaltaisia allastovereita tai sellaisia, jotka eivät häiriinny (esim. omissa oloissaan makaavat partikset) - todellinen ahmatti ruuan suhteen, joten varmistettava altaan kaikkien kalojen ruuansaanti - Erittäin kaunis mustaa sekä hopeaa läikkyvä kalanen, johon on vaikea olla ihastumatta. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mustatetra ole ihan jokaiseen altaaseen sopiva ilmestys ja sen ympäristöön ei saa kuulua esimerkiksi rihmakaloja, joita mustiksen hienoinen vilkkaus saattaa häiritä. Mustatetra saattaa myös innostua nyppimisestä, joten jo turvallisuussyistä kannattaa unohtaa rihmakalat sekä muut liehuvaeväiset. Mustiksen käytöstä voi ohjailla parempaan suuntaan pitämällä sitä tarpeeksi suuressa akvaariossa ja myös parven tulee olla tarpeeksi suuri. Näillä kalasilla on tapana haalistua vanhetessaan, mutta kaikki eivät näin kuitenkaan tee. Vaikuttaa mielipuoliselta ruokaillessaan loiskutellessaan vettä ja ahmiessaan ruokaa kupuunsa nopeammin kuin laki sallii. Vaikka osaakin olla altaan todellinen vauhtiveikko, niin köllöttelee välillä aivan paikoillaan :) - Naponkorumonninen Corydoras napoensis, Napo corydoras, n. 5-6cm, parvikala, pH 6.0-7.5, lämpötila 22-26°C. Akvaarion minimikoko 6 yksilölle n. 80 litraa. Syö lähinnä pohjaruokia. - tarvitsee kasvipitoista ruokaa - muistettava hiekka altaan pohjamateriaalina, kuten muidenkin monnisten kanssa - menee helposti sekaisin C.nanuksen ja C.elegansin kanssa - Kuuluu mielestäni kauneimpien monnisten ryhmään. Upea väritys tulee esille sekä hämärässä että voimakkaassa valossa eikä huomaamista vaikeuta se, että tämä monninen on varsin rohkea laatuaan ja esiintyy siis mielellään. Viihtyy myös altaan keskivedessä. Viimeinen napo kuukahti 11.6.2002 pois, mutta erittäin mahdollista, että hankin näitä veijareita jossain vaiheessa lisää jo ulkonäkösyistä :) - Neontetra Paracheirodon innesi, Neon tetra, 4 cm, parvikala, pH 5-7, lämpötila 20-25(-26)°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle 50-60 litraa. Kaikkiruokainen. - turveuutteen lisäys hyväksi - halvimpia parvikaloja (ts. suurien parvien hankinta mahdollista) - elinikä lyhenee liian lämpimässä vedessä - Neontetroja minulla on ollut kaikkien näiden harrastusvuosien ajan ja pienen tauon jälkeen olen taas lämmennyt näille söpöille pikkufisusille. Neontetra on sangen kaunis, vilkkaan eloisa ja ei vaadi mitään ihmeellisyyksiä, sopii mainiosti aloittelijalle ja kestää, kestää & kestää. Kovasti kardinaalitetran näköinen, mutta omaa vähemmän punaista väriä. Peruskaloja eikä suotta ja saattaa kutea myös seura-akvaariossa ilman esivalmisteluita. - Palettikala Pelvicachromis pulcher, Purple Cichlid, Rainbow Krib, Kribensis, Common Krib, Pink Krib, Rainbow Cichlid, 7-10cm, parikala, pH 6.5-7.5, vesi saa olla pehmeähköä, lämpötila 24-26°C. Akvaarion minimikoko sävyisälle pariskunnalle 80 litraa, mieluiten yli 100l. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms - viihtyessään todellinen sopuli lisääntymään - voidaan pitää myös naaraspareina - värikkyys lisääntyy huomattavasti kutuaikana - Kiukkuisa reviirikala, joka saattaa pienessä akvaariossa omia lähes kaiken alueen omakseen. Aggressiivisuudessa on yksilöllisiä eroja, jotkut saattavat vain hiukan hätyytellä, toiset repivät jopa eviä ja kuolemantuottamuksiakin tiedetään. Akvaariokaupat eivät ota näitä kaloja kovinkaan helposti, ainakaan seitsemännen ison poikueen jälkeen, joten kutuluolat on poistettava tai pysyttävä naaraspareissa. Palettikala tarvitsee ruokavalioonsa myös viherruokaa. - Paratiisikala Macropodus opercularis opercularis, Paradise fish, n. 10 cm, erakko, pH:n paras alue 6.5-7.5 (venyy jopa 6.0-8.0), vesi saa olla pehmeästä kovaan, lämpötila 16-26°C. Akvaarion minimikoko erakolle 100 litraa (isompi ei lainkaan pahitteeksi), pariskunta tarvitsee huomattavasti isomman, mieluiten yli 250 litraisen ellei isommankin altaan. Kaikkiruokainen, myös viherruokaa. - ärhäkkä omiaan kohtaan - vanhimpia tunnettuja akvaariokaloja - sietää nopeitakin lämpötilan vaihteluita - Kärsinyt kardinaalikalan tavoin akvaariolämmittimien yleistymisestä ja jäänyt vähän paitsioon muiden rihmakalojen tultua markkinoille. On kuitenkin erittäin karaistunut ja kestävä, värikäskin, joten paikka auringossa olisi vielä mahdollista saavuttaa takaisin :) Tosin paratiisikalojen yleinen ärhäkkyys ja väkivaltaisuus varsinkin omiaan kohtaan tekee siitä epäsuositeltavan tälläkin hetkellä. Suuressa akvaariossa, jossa ei pienikokoisia eikä huntueväisiä kaloja, kuitenkin ihastuttava väriläiskä. - Perhoskirjoahven Mikrogeophagus ramirezi, The Ram Cichlid, Dwarf Butterfly Cichlid, Ramirezi's Dwarf Cichlid, 5-7 cm, pidetään yleensä pareittain, pH 5-7, pehmeä vesi, lämpötila 26-30 astetta. Akvaarion minimikoko sävyisälle pariskunnalle n. 80-100 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - erittäin herkkä epäpuhtauksille - monet liikkeissä myytävät kalat ovat loisten riivaamia - elinikä yleensä vuoden tai pari - Erittäin kaunis pienikokoinen kirjoahven, joka vaatii viihtyäkseen runsaskasvisen akvaarion ja veden, jossa ei saisi olla nitriittiä (eikä paljoa nitraattiakaan). Tarvitsee myös paljon piilopaikkoja, joten kiviröykkiöt ja tarkoitukseen sopivat juurakot olennaisia sisustusta mietittäessä. Pidetään yleensä ongelmallisena kalana, jota se onkin, ellei olosuhteet ole ihanteelliset. Vääränlaisen hoidon seurauksena kala jää usein todella lyhytikäiseksi ja sairastelee paljon. Perhoskirjoahventa muistuttava rusokirjoahven on yleensä hyvätapaisempi eikä niin herkkä, mutta harvemmin kaupojen valikoimissa. - Platy Xiphophorus maculatus, n. 6 cm, viihtyy parvessa, mutta yhtä koirasta kohti saisi olla enemmän naaraita. Vesi emäksistä; (7-)7,5-8,5, dH alle 30 (yli 10), hyvä lämpötila n. 22-25°C. Sopiva akvaario muutamalle yksilölle mielellään pitkänomainen 100 litraa (eikä isompi pytty ole yhtään pöllömpi valinta). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Muistettava kasviruuan lisä. - ei saa sekoittaa pehmeää vettä vaativien kalojen kanssa samaan altaaseen - tunnettu useista erilaisista värimuunnoksista - risteytyy helposti miekkapyrstön kanssa - Pulleron näköinen peruskala, jota lapsuudessani suositeltiin ihan jokaiseen altaaseen vesiarvoista välittämättä. Synnyttää miljoonakalan tapaan eläviä poikasia ja elää muutaman vuoden. Ei kovinkaan hankala hoidokki, mutta joskus tämäkin perhana vaatii suolanlisää veteensä. Jotkin värimuunnokset ovat aivan älyttömän upeita :) - Puna-aavetetra Hyphessobrycon sweglesi, Red phantom tetra, n. 4 cm, parvikala, hyvä pH 6-7, dH alle 20, mutta mieluiten pehmeää vettä, lämpötila 20-24°C. Sopiva asumus parvelle n. 100 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - sopii oivallisesti viileämpiin vesiin - muodostaa minireviirejä - kutsutaan edelleen yleisesti nimellä Megalamphodus sweglesi - Reipas ja kauniinpunainen pikkukala, joka oleilee mielellään keskiveden sekä pohjan tuntumassa. Lajin ukot muodostavat löyhiä, pieniä reviirejä, joita ne vartioivat evät tanassa. Naaraat saavat liikkua näillä alueilla vapaasti, mutta herrat saavat kevyttä kyytiä tai ainakin värisevää uhokukkoilua :) Pitää hyvästä suodatuksesta, kasvitiheiköistä sekä säännöllisistä vedenvaihdoista. Ei pidä lämpimästä vedestä, joten erinomainen kaveri vaikkapa neontetralle. - Punapyrstörasbora Rasbora borapetensis, Red-tailed rasbora, Red tail rasbora, Blackline rasbora, 5-6 cm, parvikala, pH 6.0-7.0, lämpötila 22-26°C. Sopiva allas parvelle punapyrstöjä on esim. metrin pituinen 160 litrainen. Kaikkiruokainen. - mukavan sävyisä allastovereita kohtaan - oikeassa valossa todella kaunis väriltään - hyvin pirteä, eloisa rasbora - Punapyrstöt ovat erittäin hyväkäytöksisiä, helppohoitoisia & kilttejä otuksia eivätkä ne nirsoile vesiarvojen tahi ruuankaan suhteen. Siis vallan mainioita tapauksia ovat :) Kalan väritys on vaihteleva; aivan hopeanhohtoisesta vihreän kautta kultaan, valaistuksesta riippuen. Ovat varsin parvisidonnaista porukkaa, joka sekin on kivaa vaihtelua meikäläisen kaltaiselle tetra-ihmiselle :) - Punapäätetra Hemigrammus bleheri, Firehead tetra, n. 4,5 cm, parvikala, pH 5.0-7.0, pehmeä vesi paras, lämpötila 23-26°C. Sopiva allas parvelle on n. 100-120 litrainen. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - sävyisä, sopii erinomaisesti seura-altaaseenkin - viihtyy paremmin isommissa parvissa - harvoja parvessa pysytteleviä tetroja - Punapäätetra menee usein sekaisin kahden hyvin samankaltaisen kalan kanssa (Hemigrammus rhodostomus = punasuutetra, Petitella georgiae = punakuonotetra) ja usein näitä kaikkia nimitetäänkin simppelisti nimellä romminokka (Rummy Nose tetra). Vilkas ja parvisidonnainen kala, jonka näyttävyys tulee hienosti esiin suurissa parvissa. Vaatii puhdasta vettä (vedenvaihtojen ja suodatuksen täytyy siis olla kunnossa), on hiukan herkkä vesiarvojen vaihtelun suhteen ja kaipaa säännöllisesti ruokavalioonsa elävää, pakasteina myytävää tai purkkikamana saatavaa survaria, vesikirppuja, torvimatoja ynnä muita öttiäisiä. Ei ehkä sopivin kala aloittelevan akvaristin ammeeseen, mutta huolellista hoitoa harrastavalle ehdoton "pikkukalahelmi" :)