- Aasianmutakala Misgurnus anguillicaudatus, Oriental weatherfish, Weather / Dojo Loach, yli 20 cm, pidetään yleensä muutaman kalan ryhmissä, pH & kovuudet eivät erityisen tärkeitä, kunhan ei ole hirveän hapanta & pehmeää eikä kovin emäksistä & kovaa. Vesi saisi olla viileää (lämpötilaskaala palttiarallaa 10-25°C). Akvaarion tulee olla pitkänhuiskea - senttimetrit saisivat pyöriä siinä 150 hujakoilla, joten litroissakin altaalla on kokoa. Kaikkiruokainen, myös viherruoka. - kasvaa pitkäksi & on eloisa luonne, joten tilaa tarvitaan ehdottomasti - kulkee myös nimellä kiinanmonni (joka on väärä nimitys) - pusikkoradion mukaan muuttuu rauhattomaksi matalapaineen lähestyessä (tästä juontaa nimi "sääkala") - Pitkäksi kasvava ’lonkero’, joka kulkee kovaa vauhtia pohjahiekassa ja jopa sen sisässä. Kalan kaivautumisinnosta johtuen pohja-aineksen tulee olla tarpeeksi hienoa, ettei paljas iho vahingoitu ja kala saa bakteeri-infektioita. On hoidokkina varsin helppo, kunhan tilaa riittää, allas on pitkänhuiskea eikä lämpötila ole kovin korkea; ääriarvoja tulee välttää. Sopii mainiosti loistobarbin ja keltabarbin allaskumppaniksi. Todella ihastuttava nuoliainen :) - Avainkirjoahven Cleithracara maronii, Spawning Keyhole Cichlid, Keyhole Cichlid, n. 10-15 cm, voidaan pitää yksin tai pareittain, viihtyy nuorena pienessä parvessa, pH neutraalin kieppeillä, vesi pehmeähköstä kovahkoon, lämpötila 22-25(-26)°C. Sopiva asumus sävyisälle pariskunnalle esim. 200 litrainen tankki. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - sävyisä, joskus arahko kirjoahven - ei yleensä hätyyttele edes pienimpiä kaloja - ei revi eikä syö kasveja (kuten moni muu kirjoahven tekee) - Sympaattinen ja kiltti avainkirjoahven on suosittu valinta seura-akvaarion "isoksi kalaksi". Ei yleensä pistele poskeensa altaan pieniä fisuja, mutta jonkinlaista varovaisuutta on hyvä noudattaa kaikista pienimpien allastovereiden kohdalla kuten neontetrojen, mutta tämäkin "syöpöttelytaipumus" hyvin yksilöllistä ja pikemminkin harvinaista kuin edes jokseenkin yleistä. Ei kaikista värikkäimpiä tai rohkeimpia otuksia, mutta tyylikäs ja ajattelevan näköinen lipuessaan hiljalleen pitkin etulasia tuntumaa :) - Haarniskamonni Megalechis personata (= Hoplosternum thoracatum), n. 20 cm, pidetään muutaman kalan ryhmissä tai isoissa akvaarioissa parvissa, pH 6.5-7.5, pehmeähkö vesi, lämpötila 18-28°C. Akvaarion minimikoko muutamalle yksilölle vähintään 300 litraa, mieluiten isompikin. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Myös viherruokaa. - kasvaa isoksi vonkaleeksi, joten tilaa tarvitaan - saattaa irrotella hennoimmat kasvit pohjasta - Sävyisä pohjakala, jota usein pidetään yksinään, vaikka haarniska onkin enemmän parvikala kuin yksineläjä. Touhuilee iloisesti, vetää pitkin etulasia ruoka-aikoina ja syö armottoman paljon. Kutee vaahtopesään eikä ole mahdoton kudetettava. Näitä kaloja haluaisin kovastikin, mutta 250 litran altaani ei anna myöten edes pienelle parvelle. Ehkäpä sitten sen isomman altaan saapuessa (eli joskus vuosituhansien päästä :P) - Harmaanuoliainen Botia modesta, Orange-finned Loach, suurikokoinen, erakko, pH 6-7, viihtyy pehmeässä vedessä, lämpötila 24-28°C. Akvaarion pituudella suurin merkitys - 120 cm ->, mutta altaalla saa kaikin puolin olla reilusti kokoa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Pohjaruuan osuus tärkein. - piilottelee yleensä päivät ja lähtee vasta pimeän tultua ruokailemaan - piilopaikoilla suuri merkitys hyvinvoinnille - harvoin saatavilla - Todella massiivinen nuoliainen sekä pituus- että leveyssuunnassa. Irrottaa hennot kasvit vuorenvarmasti eikä esittele itseään kovinkaan mieluusti päiväsaikaan. Pienen ärtyisyyden lisäksi myös hiukan arka ja vilauttelee kolostaan poskipiikkejään jos aistii jonkin vaaran. Monesti pidetty yksinään, mutta ilmeisesti viihtyy pienellä porukalla paremmin (eikä ole silloin niin arka eikä ärtyinen). - Helmirihmakala Trichogaster leerii, Pearl gourami, n. 12 cm, voidaan pitää yksin, pareittain (sopuisa pariskunta tai kaksi naarasta, koiraat harvoin sietävät toisiaan) tai koiras + enemmän naaraita, pH 6.5-7.5, lämpötila 24-28°C. Sopuisalle pariskunnalle sopiva asunnon koko yli 180 litraa, haaremit mieluiten yli 250 litraisiin. Kaikkiruokainen, myös viherruoka. - ei sovi kovin virtaavaan veteen - kutuasussa koiraat hyvin näyttäviä - muodostaa kuplapesän kelluskasvien sekaan - Otti ja siirtyi pois vedellisestä vaelluksesta 28.6.2002. Muutti meikäläiselle käytetyn altaan mukana ja oli ennen tulemistaan ollut jo kahdella omistajalla. Kaunis tapaus tämä vanhus kyllä oli, helmien kimaltelua ja rihmojen huojumista saattoi jäädä tiirailemaan pidemmäksikin aikaa. Popsi sormea töpötellen jos sitä sille tarjosi. Oli kyllä erittäin mielenkiintoinen persoona. Näitä fisuja voisi hommata haaremin (esim. herra + kaksi/kolme morsiota) verran, jos sen 400 litraisen altaan joskus saan hankittua. :) - Hohtorasbora Rasbora pauciperforata, Red-striped rasbora, Glowlight rasbora, Redline rasbora, n. 7 cm, parvikala, pH 5.0-6.5, pehmeä vesi, lämpötila 23-25°C. Sopiva asumus parvelle hohtorasboja esim. metrin pitkä 200 litrainen (pienempikin riittää, mutta pituutta saa olla kuitenkin metrin verran). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Myös viherruoka. - muistuttaa suuresti rubiinitetraa - harvinainen kauppojen valikoimissa - nirsoja puolisonvalinnassa - Viihtyäkseen hyvin vaatii tummapohjaisen akvaarion, jonka tausta ja sivut on täytetty kasveilla ja etuosaan jätetty runsaasti uimatilaa. Ui hitaasti, lipuen, pysähtyy välillä hetkeksi ja on hyvin parvisidonnainen niin kuin monet muutkin rasborat. Rasboroiden tapaan ei myöskään ahdistele muita kaloja tai omiansakaan ja tulisi rauhallisuutensa vuoksi sijoittaa muiden sävyisten ja pienikokoisten kalojen seuraan. Todellinen vaihtoehto tetroille :) - Hohtoseeprakala Danio albolineatus, Pearl danio, n. 7 cm, parvikala, pH 6.0-8.0, pehmeästä keskikovaan veteen, lämpötila 20-25°C. Sopiva asumus parvelle hohtoseeproja esim. metrin pitkä 200 litrainen (pienempikin riittää, mutta pituutta saa olla kuitenkin metrin verran). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Myös vihersapuskaa. - todella tyylikäs väritykseltään, parhaimmillaan isossa parvessa - hyvin vilkas luonne, joten akvaariolla saa piisata kokoa - vilkkauden takia ei rauhallisten kalojen kanssa samaan altaaseen - Hiukan isompien tankkien pintakala, josta löytyy vauhtia sekä näyttävyyttä. Hoidoltaan helppo - syö kaikenlaista, ei ole ronkeli vesiarvojen kanssa (tosin ei pidä lämpimästä vedestä) ja kuteekin suht helposti. Saattaa napsia hentoisia kasveja, joten viherruokaa kannattaa antaa säännöllisesti. Sopii erinomaisesti esimerkiksi keltabarbin ja aasianmutakalan kanssa samaan pyttyyn :) Valitettavasti ei niin usein saatavilla kuin tavallista serkkuaan. - Hunajarihmakala Colisa chuna, Honey Gourami, n. 6-7 cm, voidaan pitää yksin (suuriegoiset tyypit), pariskunnittain (sopuisat tyypit) tai koiras + enemmän naaraita, pH 6.0-7.5 (hapan paras), pehmeä vesi, lämpötila 24-28°C. Sopiva allaskoko pariskunnalle n. 80 litraa (jotkut sopuisat pariskunnat tosin menevät 60 litraisessakin). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Muistettava myös viherruoka. - ei niin herkkä kuin kääpiörihmakala - ei siedä kovaa virtausta - tarvitsee tiheää kasvillisuutta, myös pintakasveja - Pienikokoinen rihmakala, joka viihtyy hyvin samanlaisissa oloissa kuin kääpiörihmakin, mutta on kääpiötä kestävämpi. Näyttää upean väriloistonsa vasta kutuaikana, mutta hyvissä olosuhteissa koiraat säilyttävät pukunsa myös muina aikoina. Kosintamenot eivät yhtä naarasta runtelevat kuin kääpiörihmoilla. Kuten monien muidenkin rihmojen kohdalla, myös hunajaisista löytyy sellaisia tapauksia, jotka eivät tule toimeen kenenkään kanssa, ja melkeinpä altaan koosta riippumatta. - Huulirihmakala Colisa labiosa, Thicklipped Gourami, 7-9 cm, voidaan pitää yksin, pariskuntana tai koiras + enemmän naaraita, pH 6.0-7.5 (hapan paras), pehmeä vesi, lämpötila 22-28°C (lämpimämpi pää parempi). Akvaarion minimikoko pariskunnalle 80 cm (peruspytty 80 x 40 x 40 eli 128 litraa sopiva), mutta mieluiten enemmänkin ja koiras + enemmän naaraita-vaihtoehdolle yli 140 litraa (metrinen allas hyvä, 200 litraa erinomainen). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Myös viherruoka. - helppohoitoisempi kuin kääpiö- tai hunajarihmakala - ei siedä voimakasta virtausta - huulirihmakoiras rauhallisempi kutumenoissa kuin esim. kääpiörihmakoiras - Kaunis pienehkö rihmakala, jonka helppohoitoisuus koituu usein sen eduksi kun pohditaan, että mitä pienikokoisia rihmakaloja harrastaja ottaisi. Eikä suotta :) Huulirihma ei nirsoile eikä käyttäydy niin aggressiivisesti kuin moni muu rihmakala ja tulee toimeen kohtuuhyvin pienissäkin akvaarioissa lajitovereidensa kanssa. Tässä kalassa on kaikki rihmakalojen hyvät puolet, jotka ovat jostain syystä unohtuneet niin monelta muulta rihmikseltä :) - Intiaaninsulka Pristella maxillaris, (Pristella riddlei) X-ray tetra, X-ray fish, n. 5 cm, parvikala, pH 6.0-8.0 (hiukan hapahko paras), vesi pehmeästä kovaan, lämpötila 22-28°C (paras 24-27°C). Sopiva allas inkkariparvelle esim. 128 litrainen. Kaikkiruokainen. - erittäin kestävä parvikala, joka soveltuu hyvin aloittelijan akvaarioon - naaras koirasta huomattavasti isompi - sävyisä ja saattaa kutea ilman erityisvalmisteluita - Tämä karaistunut ja sävyisä tetra on mitä parhaimpia valintoja seura-akvaarioon. Se ei nirsoile vesiarvoista, lämpötilasta tai vaadi erikoisruokavaliota ja on helppo myös kudettaa. Harmillista onkin, että värikkäämmät ja eivät välttämättä yhtä helppohoitoiset lajit ovat ajaneet intiaaninsulan ohitse. Inkkari sopii erinomaisesti myös liehuvaeväisten kalasten (esim. rihmat, taistelukala, lehtari) allastoveriksi, sillä se ei ole kunnostautunut nypinnän saralla. - Jaguaarimonninen Corydoras julii, Leopard corydoras, 5-6 cm, parvikala, pH 6.5-7.5, lämpötila 23-26°C. Akvaarion minimikoko 6 yksilölle n. 80 litraa, isompi toki aina parempi. Syö lähinnä pohjaruokia. - tarvitsee kasvipitoista ruokaa - vain hiekkapohjalle, kuten muutkin monniset - menee helposti sekaisin C. trilineatuksen kanssa - Todella ihastuttava ja ahkera vanhukseni jaksaa puuskuttaa ikäloppunakin. Ei jostain syystä viihtynyt 200 litraisessa, vaan säikkyi kovasti eikä tahtonut näyttäytyä edes meikäläiselle. Reipastui suuresti päästyään tummempipohjaiseen 63 litraiseen ja sama iloisuus jatkuu nyt tuolla 250 litraisessa asumuksessa. Ronkeli yksilö, vain albiinot monniset ovat kelvanneet parvikavereiksi ja niiden kanssa se jaksaa kuteakin :) - Juovarihmakala Colisa fasciata, Banded Gourami, Giant Gourami, Striped Gourami, Rainbow Gourami, yli 12 cm, voidaan pitää yksin, pariskuntana tai koiras + enemmän naaraita, pH 6.0-7.5, pehmeähkö vesi, lämpötila 22-28°C. Akvaarion minimikoko haaremille n. 250 litraa (sävyisät menevät pienemmässä, joskus tarvitaan paljon enemmänkin). Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Myös viherruoka. - risteytyy helposti huulirihmakalan kanssa - melko rajuotteinen kutupuuhissa - pitää pintakasvillisuudesta kuten muutkin rihmakalat - Isokokoinen ja kirjava rihmakala, jota ei tulisi sijoittaa liian pieneen altaaseen ärhäkkyytensä vuoksi. Pitää hämärästä. On läheistä sukua huulirihmakalalle ja joskus kaupoissa nämä kalat menevät sekaisin, varsinkin värittömämmät naaraat, joten ostohetkellä tarkkuutta peliin. Kotiseudullaan kuulemma herkullista kuivattuna kevyessä suolassa :) - Kardinaalikala Tanichthys albonubes, White Cloud Mountain Minnow, 4-5 cm, parvikala, pH ei kriittinen, lämpötila 18-22°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle 50-60 litraa. Kaikkiruokainen, myös viherruoka. - viileän veden kala, raihnaistuu nopeammin liian lämpimässä ympäristössä eikä välttämättä kudekaan - voi kutea itsekseen ilman ennakkovalmisteluja - sävyisä ja vilkas - Erittäin karaistunut ja helppohoitoinen kala viileän veden akvaarioon. Ei siedä pitkiä aikoja lämmintä vettä ja saattaa sairastella sellaisissa oloissa jatkuvasti. Tiheäkasvisessa akvaariossa poikaset saattavat varttua aivan itsekseen aikuisiksi eikä poikasruokintaa tarvita. Lämmittimien yleistyttyä kardinaalikala on menettänyt suosiotaan, mutta on saanut seurakseen mm. huntueväisen muunnoksen, jonka avulla kiinnostusta yritetään lisätä. Mielestäni aivan ihastuttava kala kaikessa eloisuudessaan. :) - Kardinaalitetra Paracheirodon axelrodi, Cardinal tetra, 5cm, parvikala. Mieluiten kunnolla hapan ja pehmeä vesi, lämpötila 24-28°C. Kardinaaliparven voi sijoittaa vaikkapa 80 litraiseen altaaseen. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - turveuutteen lisäys hyväksi - kaupassa myytävät yksilöt lähes poikkeuksetta luonnosta pyydettyjä - herkähkö vesiarvojen muutoksille - Neontetralta näyttävä, mutta selkeästi enemmän punaista väriä omaava pieni parvikala, joka pitää lämpimästä vedestä ja on näin ollen sopiva allastoveri vaikkapa taistelukalalle. Sävyisänä ja rauhallisena menee pienemmissäkin tankeissa, kunhan vedestä pidetään hyvää huolta. Edukseen isoissa parvissa ja hiukan hämärissä altaissa, jolloin kalan väritys pääsee täysiin oikeuksiinsa. Ollut vaikean kalan maineessa, mutta ainakin omasta mielestäni ei millään tapaa ongelmallinen hoidokki, vaikka lisääntymään tätä ei hirveän helposti saakaan. Luonnollisuudesta pitäville hirvitys värityksensä takia, mutta makean veden piirissä kyllä varsin erikoislaatuinen räikeine punaisineen & sinisineen. - Keisaritetra Nematobrycon palmeri, Emperor tetra, n. 5 cm, reviirejä muodostava parvikala, pH 5.5-7.5, pehmeästä kovahkoon veteen, lämpötila 23-27°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle (yksi koiras ja naaraita) n. 120-140 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. Tarvitsee myös viherruokaa. - viihtyy hämärähkössä altaassa - menee joskus kaupoissa sekaisin kerritetran kanssa - saattaa parturoida hentolehtisiä kasveja viherruuan puutteessa - Keisaritetra pitää tummapohjaisesta altaasta, jossa sekä pintakasvillisuutta, kasvitiheikköjä että vapaata uimatilaa. Koiraat muodostavat mm. musta-aavetetran tavoin pieniä reviireitä, joiden rajoilla ukkelit sitten mahtailevat toisilleen. Jos "yksityisalueelle" eksyy koiras, se saa lähtöpassit "omistajalta". Naaraat saavat puikkelehtia vapaasti näillä reviireillä ja herrat tekevät kaikkensa, jotta pääsisivät lisääntymistouhuihin ;) Jos käytettävissä oleva allas ei ole järin suuri, on älykkäämpää ottaa vain yksi koiras sekä sille parvi naaraita. Mielestäni todella tutustumisen arvoinen kala kaikessa tyylikkyydessään :) - Keltabarbi Puntius semifasciolatus m. schuberti, Golden barb, Schuberts barb, n. 10 cm, viihtyy hyvin parvessa, pH 6-7.5, kestää kovahkoakin vettä, lämpötila 20-25(-26)°C. Sopiva allas ryhmälle "keltiksiä" esim. 200 litrainen (vähintään metrin pituinen). Kaikkiruokainen, tarvitsee myös viherruokaa. - erittäin vilkas kala, joka tarvitsee paljon tilaa - messinkibarbin muunnos (ei siis esiinny luonnossa) - saattaa napsia hentolehtisiä kasveja - Karaistunut ja vilkkaasti pörräävä kalanen, joka sopii erinomaisesti myös aloittelijan akvaarioon. Liikkuu lähinnä pohjan ja keskiveden tuntumassa etsien jatkuvasti jotain suuhunpantavaa. Saattaa häiritä verkkaampia kaloja jatkuvalla touhotuksellaan, mutta ei ole missään nimessä ärtyisä tai aggressiivinen muita kohtaan. Todellinen vauhtiveikko ja erittäin sopiva vaihtoehto suureksi paisuvalle kultakalalle, koska viihtyy myös viileämmässä vedessä. Harvoja kunnolla keltaisia kaloja :) - Keltakääpiöahven Apistogramma borellii, Umbrella cichlid, n. 6 cm, viihtyy pareittain tai isommassa tankissa haaremina, hyvä pH 6.0-7.0, vesi saa olla pehmeää, mutta menee hiukan kovemmassakin, lämpötila 24-25°C. Akvaarion minimikoko sopuisalle pariskunnalle 60 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - sopuisampi kuin moni muu kääpiöahven - tarvitsee muiden kääpiöahvenien tavoin erittäin puhdasta vettä - suurissa altaissa saattaa "hukkua" kasvillisuuden ym sekaan - Tämän pikkuaffenen hoito ei poikkea muista kääpiöistä - puhdasta vettä (tiuhat vedenvaihdot, hyvä suodatus), laadukasta ruokaa sekä mukavia suojaisia luolia oleskella. Kutuvireyttä voi kiihottaa antamalla reilusti elävää, pakastekuivattua sapuskaa sekä nostamalla lämpötilan n. 28 asteeseen. Sävyisämpänä tapauksena sopii mukavasti tavalliseen seura-altaaseen, mutta joukossa elelee raivopäitäkin, joiden "ansiosta" myös tämän lajin yllä väreilee ns. epäilyksen verho. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, todella viehättävä (& korea) pikkufisu, jolle kelpaa pienempikin purkki :) - Kerritetra Inpaichthys kerri, Blue Emperor, n. 4 cm, parvikala, hyvä pH 6.0-7.0, pehmeä vesi, lämpötila 24-27°C. Kerriparven voi sijoittaa esimerkiksi 120 litraiseen pyttyyn. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - kuin miniversio keisaritetrasta - koiraan rasvaevä sininen, naaraan oranssi(npunainen) - pitää vedestä, johon on lisätty turveuutetta - Kauniisti sinertävä tetra suojaavien kasvitiheikköjen ja hämärän valon hallitsemaan altaaseen. Vääränlainen ympäristö tekee kaloista haaleita ja jopa säikkyjä. Sävyisänä ja rauhallisena otuksena viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa eli ei isojen, hurjaluontoisten eikä vilkkaiden fisujen seuraan. Kutu saattaa tapahtua myös seura-akvaariossa olosuhteiden ollessa otolliset. - Kiilakylki Trigonostigma (ent. Rasbora) heteromorpha, Harlequin Rasbora, n. 5 cm, parvikala, pH 5.0 - päälle seitsemän, lämpötila 22-25(-26)°C. Akvaarion minimikoko pienelle parvelle yli 60 litraa. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - hyvin rauhallinen ja sävyisä kala - myynnissä myös T. espeitä (ent. pikkukiilakylki, nyk. rusokiilakylki) sekä T. hengeliä (ent. pikkukiilakylki, nyk. hohtokiilakylki), jotka hyvin samankaltaisia kuin tavallinen kiilakylki ja näiden hoito samanlaista kuin tavallisen - ei lisäänny erityisen helposti - Todella kaunis ja hurmaavan rauhallisen luonteen omaava kiilakylki on vanhimpia tuttavuuksiani ja vuosien varrella pitänyt varmasti kutinsa yhtenä suosikkikalanani. Näiden otusten sävyisyys on vertaansa vailla - ne eivät jaksa kiusata edes toisiaan. Kiilakylki on myös tetrojen "leviämisilmiöön" tottuneelle mukavaa vaihtelua, sillä nämä veijarit ovat kovin parvisidonnaisia eli uivat miltei koko ajan yhdessä. Sopivat hyväluonteisuutensa tähden samaan pyttyyn myös liehuvaeväisten (esim. rihmakalat) kanssa. - Kirsikkabarbi Puntius titteya, Cherry barb, n. 5 cm, parittain tai parvessa, pH 6.0-7.5, vesi pehmeästä kovaan, lämpötila 23-27°C. Akvaarion minimikoko parvelle n. 100 litraa (pitkä pienempikin riittää), mutta allas saa kernaasti olla isompikin. Kaikkiruokainen, myös vihersapuska. - koiras värikkäämpi kuin naaras - pieni, vilkas ja sävyisä - koiraiden kesken esiintyy kilpailua, naaraat yleensä rauhallisempia - Koiraat muodostavat pienoisreviirejä, joilla naaraat puikkelehtivat vapaasti, mutta toisilla koirailla ei ole niille asiaa. Eivät kuitenkaan ole hengenvaarallisia toisilleen, vaikka joskus kamppailussa voi syntyä jopa evävammoja. Muille kaloille sopuisana sopii ihan ok seura-akvaarioon eikä ole hoidokkina millään tapaa nirso. Touhukkaana kalana saattaa häiritä verkkaisimpia allastovereita, joten sopii paremmin toisten pienikokoisten vauhtiveikkojen kanssa. - Kirsikkatetra Hyphessobrycon erythrostigma, Bleeding Heart Tetra, n. 10 cm (jää yleensä hitusen pienemmäksi), parvikala, hyvä pH 6-7, lämpötila 24-28°C. Kirsikkaparven voi sijoittaa vaikkapa 240 litraiseen akvaarioon. Kaikkiruokainen, tarvitsee myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - menee helposti sekaisin pikkukirsikkatetran kanssa - saattaa nyppiä pitkäeväisiä kaloja - koiraan erottaa naaraasta mm. komean selkäevän vuoksi - Lituskan mallinen kirsikkatetra on vanha tuttavuus meikäläiselle ja hurjan kaunis ilmestyksenä. Minulla nämä otukset köllöttelivät lähinnä vain paikoillaan pohjan tuntumassa, mutta heräsivät aina ruoka-aikoina "eloon" :) Kutivatkin aika useasti, mutta poikastenkasvatusta en jaksanut peruslaiskana aloittaa. On elementissään isommassa altaassa, sillä kasvaa reippaasti korkeutta. Omalla kohdalla tosin aina on epäilyksiä, että oliko kalat pikkukirsikoita vai kirsikoita, mutta onko tuolla niin edes väliä ;) - Kongontetra Phenacogrammus interruptus, Congo tetra, 8-10 cm, parvikala, pH 6.0-7.0 (menee jonkin verran emäksisessäkin), pehmeästä melko kovaan veteen, lämpötila n. (23-)24-26°C. Asumuksen tulisi olla pitkänhuiskea: 150 cm on riittävä. Kaikkiruokainen, myös elävää tai pakastettua surviaista, torvimatoa, vesikirppuja tms. - tarvitsee runsaasti tilaa pituussuunnassa - tulee araksi jos akvaario kovin rauhattomalla paikalla - viihtyy paremmin isommassa parvessa - Todella näyttävä ja isokokoiseksi venyvä kongontetra on varsinainen koristus kookkaissa altaissa. Vaatii puhdasta ja happirikasta vettä eikä välttämättä ole kovinkaan sopiva valinta aloittelijan purkkiin (ei siedä nitriittiä ja nitraattiakaan ei saisi olla paljoa). Afrikkalaisista tetroista ainut, jota on säännöllisesti myynnissä. Sukupuolet helppo erottaa: ukot ovat isompia ja niiden evät pidempiä, liehuvia. Akat vaatimattomampia myös väreiltään. Vilkas & nopealiikkeinen ja saattaa näykkiä hentoisia kasveja. Ei sovi kovin pienien ja rauhallisten fisujen kanssa samaan altaaseen. |